11. helmikuuta 2018

salia ja pullia




Perjantaina oli vapaapäivä, ja päätin vaihteeksi aloittaa päivän käymällä kuntosalilla. Siitä on aikaa, kun viimeksi kävin heti aamusta liikkumassa - joskus alkusyksystä lenkillä, ja samalla reissulla loukkasin polveni. Olen nyt käynyt kuntosalilla noin kuukauden, mutten ehkä yhtä säännöllisesti kuin pitäisi. Annan kuitenkin itselleni anteeksi, sillä ensimmäinen kuukausi on yleensä ongelmia täynnä. Tällä viikolla olen melkein saavuttanut viikottaisen tavoitteeni; liikkua kolme tuntia per viikko. Salilla minulla menee yleensä noin puolitoista tuntia, ja nyt perjantain jälkeen enää vähää vailla valmis.

Tänään on laskiainen, joten ostin perjantaina valmispullia jotka täytin eilen. Tein ne vegaanisesti, ei eläinperäisiä tuotteita. Kuorrutus soijavaniljavanukkaalla, täyttö soijakermavaahdolla ja vadelmahilloa. Kermaa jäi reippaasti ylikin, jotka käytin sitten jälkeenpäin kaikella mitä kaapista löytyi. Nyt kulhollinen kermavaahto-sekahedelmäsekoitusta odottaa jääkaapissa syötäväksi, ja minua ällöttää. Sitä on kuitenkin niin paljon, etten tiedä haluanko heittää menemään - sen syöminenkään ei kyllä maistu. Hyh.

Minulla on tällä hetkellä pyykkivuoro menossa. Yksi kolmesta pyykillisestä on pestynä (farkut, vaaleat ja tummat). Sitten alkaa kahden pelivideon kuvaus ja asunnon pikasiivous. Katsoo, menenkö tekemään puolituntista aerobista salille. Sinänsä tekisi mieli, mutta katsoo miten aikaa riittää.

Netflix on tullut "vihdoin" jälleen osaksi arkeani. Alkoi ärsyttää, kuinka monta hyvää sarjaa on kesken. Oikeastaan ainoa sarja, jonka kanssa tulee vitkuteltua, on Riverdale. Eilen sain katsottua vihdoin viimeiset kaksi jaksoa vain huomatakseni, että kyseinen sarja on jälleen jäänyt tauolle olympialaisten takia. Sarja varmasti tulee jälleen unohtumaan maaliskuussa. Toinen sarja, jota katselen näinä päivänä, on Dynasty.

Sain myös perjantaina päätettyä uuden sarjan, Black Mirror. Yh, tulen inhoamaan ampiaisia vieläkin enemmän. Mieleenpainuvimmat jaksot tuosta ahdistavan hyvästä sarjasta ovat "Hated In the Nation" ja "Metalhead", vaikkakin kaikki niistä ovat jääneet vahvasti mieleeni.

5. helmikuuta 2018

nopeeta

Huhhuh, onpas ollut tapahtumarikas alkuvuosi! Jo kuukauden sisälle on mahtunut kunnollinen vuoristorata; välillä menee hyvin ja välillä huonosti. Toki, se on normaalia elämää, mutta silti. Huhuh.

Vielä loman aikana poikkesin lyhyellä päiväreissulla Oulussa. Ostin hieman kosmetiikkaa, katsastin yhden paikallisista kahviloista ja palasin kotiin pitkästä aikaa junateitse. En tiedä miksi, mutta jostain syystä pidän junamatkoista.

Koulu jatkui loman jälkeen melkoisella ryminällä. Sain olla osallisena nuorisovaalien äänivirkailijana ja leipoa erikoisruokavalioisia mokkapaloja luokan myyntipäivään. Nyt jakso on vaihtunut, ja vielä uuden tietokoneen kera. Sain huomata viime torstaina koulusta päästyäni, että vesipulloni on mystisesti naksahtanut auki sen verran, että sen sisältö on levinnyt reppuun tuhoten samalla kannettavan tietokoneeni. Kävin tänään ostamassa uuden, johon tunnen tällä hetkellä vielä viha/rakkaussuhdetta hinnan takia. Äkilliset ja kalliit menot... ei.

Koulupäivien takia en ole ollut kauhean aktiivinen harrastusteni parissa. Videoita on tullut kummallekin YouTube-kanavalleni melko vähän. Nyt olen kuitenkin kulkemassa parempaan suuntaan. Pelikanavalle alkaa tulla videoita taas normaaliin tahtiin, ja kävin kirjastossa lainaamassa kirjoja tsempatakseni itseäni omissa tarinoissani - lukeminen auttaa minua kirjoittamaan "paremmin", kuvailemaan tarkemmin.

Yksi oikeasti, puhtaasti hyvä asia on kyllä tapahtunut tämän vuoden puolella. Aloin vihdoin käymään siellä kuntosalilla taas. Käynti ei ole vielä kauhean säännöllistä, lähinnä joka tiistai vaikka tarkoitus olisi liikkua sen kolme kertaa per viikko. Eiköhän se tästä nyt kuitenkin ala parantua, teen koko ajan askeleita eteenpäin parempaan suuntaan.

Nyt täytyy alkaa lähestyä sänkyä kohti. Huomenna normaali päivä koulussa, josta suoraan kuntosalille puhisemaan. Pitäisi jatkaa tämänhetkisen kirjani lukemista, mutten tiedä miten silmäni ja aivoni jaksavat keskittyä. Tänään on ollut kiireinen päivä.




1. tammikuuta 2018

Joulukuun puhelinkuvat 2017





Joulukuu oli kuukausi, jota odotin aika kauan. Loppujen lopuksi ei siitä mitenkään erikoinen tullut, itse joulu siis. Oli kuitenkin mahtavaa palata joulufiilikseen, kuunnella joulumusiikkia ja leipoa. Niin, eikä saa unohtaa jouluisia elokuvia ja sarjoja. Pientä arjesta poistumista silti eläen arjessa.

Voisin puhua joululahjoista ja loppukuukauden Luulaja-matkastani, mutta se olisi vain kertausta. Olenhan kuitenkin kirjoittanut kummastakin omat postauksensa, joten maybe not.

En tiedä, tulenko enää jatkamaan näitä puhelinkuvat-osia tänä 2018 vuonna. Kuukauden suosikit-videot päättyvät ja muuttuvat aikakauden suosikeiksi (esim. talven suosikit), joten uskoisin tämän koskevan myös osakseen näitä postauksia. Ehkä julkaisen muutaman mahdollisen kohokohdan kuluneelta kuukaudelta, mitä olen puhelimella ottanut.

Tulevasta vuodestakaan en aio puhua sen enempää, sillä kertaus. Tästä tuli siis melko lyhyt postaus vaihteeksi. Alla kuitenkin kuukauden suosikit-video!

Hyvästit 2017








Happy New Year 2018!

Kuluneen uuden vuoden vietin omassa rauhassa asunnollani. En jaksanut lähteä kolmatta viikonloppua putkeen vanhempieni luokse, ja muut tuttavuudet olivat tavoittamattomissa. Päivä kului pelikanavan ulkoasua muokatessa, mutta illalla katselin ilotulituksia, söin homejuustoja ja katselin Illallinen Yhdelle-ohjelmaa, joka on oma uuden vuoden perinne.

Vuosi 2017 oli aikamoinen vuoristorata, joka sisälsi enemmän laskuja kuin nousuja. Pääkohdat kuluneelta vuodelta ovat media-alalta valmistuminen ja muutto omaan vuokra-asuntoon. Molemmat ovat olleet loistavia tapauksia, mutta ovat myös tuoneet omat ongelmansa. Valmistuminen aiheutti stressiä tulevaisuudesta, ja nyt olen palannut takaisin samaan vanhaan oppilaitokseen opiskelemaan liiketaloutta. En päässytkään koulusta eroon, kuten olin toukokuussa ajatellut, heh.

Muutto on hyvä juttu, ehdottomasti. Minun on kuitenkin myönnettävä, että vieläkin on hieman ongelmia "kodin" hahmottamisessa. Uskon syypään olevan lähtöpäiväni tunnelma. Aika, jolloin 11-vuotias Rondi-koiramme oli lopetuksen uhalla. Lähdin kotoa stressitilassa, joten se on selvästi vaikuttanut myös jatkoelämään. Asuntoni on kyllä edelleen vahvasti kotini, vaikkakin sitä on vielä puolen vuodenkin jälkeen vaikea uskoa.

En tehnyt lupauksia viime vuonna, joten minulla ei ole sen puolesta mitään kaduttavaa. Tulevalle vuodelle en aio tehdä myöskään varsinaisia lupauksia, mutta minun täytyy ottaa nyt enemmän niskasta kiinni elämäntapojen suhteen. Kesän jälkeen liikkuminen on vähentynyt runsaasti. Saan kuitenkin olla itsestäni ylpeä, että olen saanut itseni liikkumaan ainakin kolme kertaa sitten muuton. Jotain sentään sain aikaiseksi, haha.

29. joulukuuta 2017

Luleå



Joululoma päättyi, ja sain jälleen pakata reppuni. Keskiviikkona koitti päivä, jolloin minä ja äiti suuntasimme Luulajaan, Ruotsiin. Olen käynyt siellä kerran aikaisemmin noin kuusi tai seitsemän vuotta sitten, ja se onkin ainoa "ulkomaan" matkani. 

Liiketalouden opiskelujeni aikana olen saanut innostuksen opiskella ruotsia enemmän. Harmikseni edellinen jakso ja nykyinen ovat kuluneet englannin kielen opiskelussa, joten halu opetella ruotsia käytännössä kasvoi enemmän. Lähdimme tosiaan keskiviikkona ja palasimme kotiin torstaina. Yön vietimme melko uudessa Clarion Hotelissa, huoneenamme ikkunaton "kellarihuone". Pah, kellaria nähnytkään. Kuljimme kaupunkiin ja takaisin linja-autoilla, joten joululahjaksi saaneeni bluetooth-kuulokkeet pääsivät kovaan käyttöön.







Suuntasimme Luulajaan lähinnä välipäivä-alennusten perässä, mutta eihän siitä tullut omalla osallani mitään. Ahdistun väkitungoksesta, joten en uhrannut ajatustakaan vaatteiden sovittamiseen. Tarttui minulta kuitenkin jotain mukaan reissusta. Luulajassa on nimittäin LUSH-kosmetiikkakauppa. Sieltä ostin lähinnä kylpytarvikkeita mukanani lemuamaan päänsärkyyn asti. 

Pieniä muistiinpanoja itselleni: älä enää koskaan osta Smedjan-kauppakeskuksen alakerroksen kahvilasta harvinaisen erikoisia leipiä. Minun kinkku-sinappi-mandariini-majoneesileipäni oli aika taistelun paikka, mutten tiedä onko mitään verrattuna äitini valintaan: punajuurisalaatti-kylmät lihapullat. Niin, ja exotic-smoothie... ei ikinä enää. Pelkkä ajatuskin kyseistä leivästä ja smoothiesta saavat oksennusrefleksit pinnalle. Muuten palvelu ja muut ruoat onnistuivat hyvin! Nämä tuotteet eivät vain olleet minua varten. Ei todellakaan.




Clarion Hotelistakaan ei ole pahaa sanottavaa lainkaan. Palvelu oli hyvä ja huoneeseen kuului ilmainen aamiainen ravintolassa. Siellä oli paljon valinnanvaraa, kahvimaidollekin oli kasvisruokavaliota noudattaville vaihtoehtoja. Aamupalatarjontaa oli niin paljon, etten hoksannut katsoa ympärilleni kauhean tarkasti. Valitsin melko turvallisen kananmunan ja pekonin aamupalakseni. Ai niin, ja hotellin viihtyisyys. Sille ei löydy sanoja - negatiivisia varsinkaan!







Yritin kuvata reissustani videota, mutta koska unohdin varamuistikortit kotiin ei materiaalia kauheasti tullut. Ja muutenkaan kuvattavaa ei oikein ollut, koska päivä kului väkitungoksessa liikkuessa. Reissu oli lyhyt mutta mukava. Olisin jäänyt Ruotsiin vielä pidemmäksikin aikaa.

26. joulukuuta 2017

Joulu 2017



Perjantaina kävin vielä koulussa nopean mutkan, jonka jälkeen kahvittelin pitkästä aikaa ystävän kanssa. Illasta menin vanhemmilleni, josta palasin kotiin vasta eilen maanantaina joulupäivänä. Lauantaina pääsin ajamaan kunnon lumipyryssä tehdessäni viimeisiä jouluruokaostoksia, mutta onneksi jouluaattona sää selkeni huomattavasti. Ah, tuo ihana talven pastellitaivas!




Joulu sujui perinteisesti alkaen aamupuurolla ja Joulupukin Kuumalinjalla päättyen Samu-Sirkan Joulushow'n. Käytiin koko perheen voimin - ilman nelijalkaista - mummolassa jouluaterialla, ja myöhemmin kävin vielä itse toisen isoäitini luona.




Lahjaksi olin toivonut oi tuolta joulupukilta kunnon kokkiveitsiä ja rahaa. Bluetooth-kuulokkeet olivat myöskin listalla, sillä nykyiset johdolliset kuulokkeet ovat useissa tilanteissa hieman ongelmia tuottava asia. Kaikki nämä kolme asiaa toteutuivat, ja sain lisäksi jälleen liikaa lahjoja. Editoidessani alla olevaa lahjojenesittelyvideota tajusin lahjojen määrän, ja aloin epäröidä videon julkaisua - aihe on nimittäin nykyään hyvin "triggeröivä". Todennäköisesti video jää vielä toistaiseksi YouTubeen, mutta tulee siirtymään piilotetuksi vain blogin katsojille - joten käytännössä teille lukijoille muutos ei vaikuta.

En tee tällä viikolla videoita pelikanavalle, joten ajattelin pelata huvinvuoksi The Sims-peliä. Illasta täytyy vetää jälleen reppu esille ja alkaa pakkaamaan. Lähden nimittäin pian Ruotsiin!

20. joulukuuta 2017

loppuryntäys



























Vielä kaksi päivää koulua, ja sitten alkaa se ihana kauan kaivattu loma!

Mutta sitä ennen on vielä paljon tehtävää. Täytyy tehdä vielä yksi pelivideo pelikanavalle, siivota asuntoa (ainakin pyyhkiä pölyt ja imuroida, jos ei muuta), sekä paketoida viimeiset lahjat. Harmikseni koulua on täyspitkä päivä perjantaina (8-14) ja päivän päätteeksi ainetta, jota on vain kerran viikossa. Ah niin ihana kiire tulee olemaan sitten perjantaina.



Viime perjantaina kuvasin jälleen päivääni, jonka aikana leivoin omia joulutorttu- ja piparitaikinoita. Piparit onnistuivat, mutta tortuissa jälleen jotain ongelmia. Tällä kertaa osoittautuivat kuitenkin syötäviksi. Jostain syystä koulusta saadussani kotitalouskirjassa ei mainita lainkaan taikinan laskostamisesta. Tunneilla kyllä siitä puhuttiin, mutta olisi mukavaa lukea vielä sanasta sanaan miten asia tehdään. Täytynee tehdä jatkossa joulutorttutaikinat Internetin reseptillä. Saatan kokeilla seuraavaksi Kinuskikissan ohjetta...



Saapa nähdä, miten nämä koulupäivät menevät. Maanantaina jouduin sairaslomalle tiistaihin asti. Tänään oli normaalisti koulua, mutta huomenna koulu alkaakin poikkeuksellisesti keskipäivällä. Sitten on taas kahdeksan aamu. En tiedä, miten aivoni pitävät tästä. Muutenkin olo on hieman sekava joulun takia. On niin paljon tehtävää.